lauantai 25. huhtikuuta 2015

Savukvartsikidelöytö Tyrnävältä

Ympäristöä on jaksanut tutkia. Päivittäin pyöräilyä kertynyt noin 25 km.

23.4.2015 löydettiin Tyrnävän Murrosta sellainen graniittipalanen jossa kvartsikiteiden peittämiä juonia onkaloineen. Kivi ei päällisin puolin hääviltä näyttänyt mutta taskuun meni.

Kotona kivi laitettiin puhdistumaan veteen jossa oksaalihappoa. Puhdistuksen jälkeen kiven tarkastelua mikroskoopilla ja kauniita pieniä kiteitä ja sikeröitä havaittavissa.

Kivestä löytyi myös ehjä savukvartsikide, ainoastaan kärki näkyvissä.

Kiven yksityiskohtia kuvattiin ensin mikroskooppiokulaariobjektiivilla ja kaikilla loittorenkailla varustettuna eli focus stacking tekniikalla. Kuvia kertyi muutama sata.

Kuvien pinoaminen ilmaisella CombineZP ohjelmistolla ei sitten onnistunutkaan eli ei suostunut toimimaan käyttöjärjestelmässä windows 8.1 ja tähän löytyi myös vahvistus nettiä selailemalla. Ei auttanut yhteensopivuustila, ei ohjelmiston poistaminen ja uudelleenasennus joten poistettiin koko ohjelmisto.

Vaihtoehdot ovat maksullisia joten ei tähän hätään.

Toinen vaihtoehto on maksuton eli Tamron-objektiivi käyttöön ja kaikki loittorenkaat paikalleen eli yhteensä 93 mm loittoa ja tyytyminen vähän kehnompaan kuvanlaatuun.

Kiven leveys 7 cm. Näkyvän savukvartsikiteen kärjen pituus 0.60 mm. Keskellä kaksi kuvaa samasta kideryhmästä ja ryhmän leveys noin 5 mm. Savukvartsikiteen vieressä olevan kideryhmän leveys noin 3 mm.

Eilen 24.4 löydettiin vieläkin suurempi savukvartsikide. Kide oli maasälvässä olevassa kolossa. Kenties maasälpä ollut kiteinen mutta hajonnut. Savukvartsikide oli kuitenkin ilman kärkeä eli kasvultaan rajoittunut. Kiteen leveys on 8 mm ja korkeutta 10 mm. Lopulta kiteentynkä irrotettiin maasälvästä. Ei häävin näköinen joten tuskin kuvataan mutta tallessa pidetään.

Graniittipalasesta jos jaksaa edelleen yksityiskohtia kuvata niin lisätään niitä sitten tähän tekstiin.

26.4.2015
20:00

Kvartsikideonkalo graniitissa, kuva-alan leveys 6 mm.

Yllä olevassa taaimpana oleva sikerö tarkennettuna ja kuvattuna. Kuva-alan leveys 4 mm.

Savukvartsikide vähän paremmin kuvattuna eli kuvanlaatu sallii kuvan suuremman koon.

Yksittäinen savukvartsikiteen tynkä maasälvässä kännykällä kuvattuna.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Maasälpäkidelöytö Tyrnävältä

Eilen suoritettiin reilun viiden tunnin ulkoilu. Pyöräiltyä tuli samalla noin 35 km. Tietysti kiviä piti myös katsella useilta hakkuualueilta ja ulkoilun tuloksena yksi kivi lähti matkaan.

Matkaan lähti suurin maasälpäkide mitä tähän asti olen löytänyt siis sellainen jossa kidepinnat ovat nähtävissä. Maasälvän laji on ilmeisesti Plagioklaasi. Kaunis oranssinpunertava väri kun kiteen sisälle valoa osoittaa. Kiteen koko on 8 cm leveä ja korkeutta 5 cm. Syvyys kivellä 9 cm. Neljä selkeää kidepintaa havaittavissa.

Lohkareessa oli karkearakeista maasälpää ja kvartsia. Ilmeisesti muitakin isompia maasälpäkiteitä saattaisi tulla vastaan. Vaikuttaa siltä että maasälpä on saanut rauhassa kiteytyä juoniin. Myöhemmin kvartsi on täyttänyt juonet ja peittänyt maasälpäkiteiden kärjet. Tässäkin tapauksessa kvartsi on sitten irronnut maasälvän kidepintoja myöten kiteen ulkoasun paljastaen.

Myönnetään nyt että havainto tästä kiteestä on tehty jo lähes kolme vuotta sitten. Lopulta tehtiin rohkea päätös ja korjattiin kide parempaan talteen. Työkaluina oli kivikautiset menetelmät eli toisella kovemmalla kivellä ympäriltä hajoitettiin isäntäkivi.

Plagioklaasikide. Suomi. Tyrnävä, Murto. (Leveys 8 cm, korkeus 5 cm).
Maasälpäkide vielä alkuperäisessä isäntäkivessään kiinni.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

17.4.2015 heikko revontulinäytelmä

Revontulimittarit huusivat punaisena joten liikkeelle oli lähdettävä.

Pääpaino oli tällä kertaa kuitenkin kuvaamisen opettelemisessa. Tavoite oli että opitaan kuvaamaan sellaisella tarkennuksella että etualan kohde ja horisontti tähtineen on kuvassa tarkkaa.

Kello taisi olla illalla 19:30 kun pyörämatka aloitettiin. Tupoksen kautta kierrettiin ja ensimmäinen etappi oli Oulunsalon hiekkamontut. Taivas oli yläpuolella vielä pilvetön ja pilviä ympärillä. Hiekkamontulla liikkuen yksi keltakvartsi löytyi ja matkaan lähti.

Ensimmäinen harjoittelukuvasarja otettiin ja ihan hyvin onnistui vaikka ei täysin nappiin onnistunut etenkin kun kotona kuvia suurennettuina tarkasteli.

Ilta hämärtyi, kivien värejä ei enää erottanut joten suunnattiin kohti Papinjärven rantaa. Taivas oli jo pilvessä. Papinjärven rannalta kuitenkin erotti pilvettömän jakson lipuvan kohti kuvauspaikkaa.

Kaksi tuntia siinä ympyrää kävelin ja tuuli oli normaalia voimakkaampaa ja kylmä meinasi tulla. Puolen yön jälkeen taivas alkoi olemaan lähes pilvetöntä vaikka väliin pieniä pilvilauttoja esiintyi. Revontulet tulivat kuitenkin näkyviin ja pahimmoilleen pään yläpuolella olevalla linjalla joten kuvaussuunnissa ei paljon valinnanvaraa ollut.

Himmeät olivat revontulet ja taivaskin yllättävän kirkas. Reilusti herkkyyttä nostaen jotakin kuitenkin saatiin taltioitua ja koronaa myös esiintyi.

Tarkennettiin muutamien kuvien jälkeen objektiivi noin 6 metrin etäisyydellä olevan pyörän tarakan heijastimeen ja hämmästyin kun säätömerkki osui tarkasti ääretön merkin kanssa linjaan. Tähteen tarkennettaessa merkistä jäätiin vajaaksi puoli pykälää joten rohkeasti takaisin merkin kanssa linjaan. Pohdiskelin siinä että onko jo kysessä se ns. hyperfokaalisen tarkennuksen huomioon ottava "tarkennuskohta".

Mutta menipä mahtavaksi kuvaaminen tämän jälkeen eli noin 6 metristä eteenpäin tähtiin kaikki oli tarkkaa. Toki korkea herkkyys vähän suttasi mutta ei häiritsevästi ja kuvankäsittelyllä kohinaa saatiin pois kuvanlaadun liikaa pehmenemättä.

Tunti vierähti kuvatessa ja sitten oli taivas pilvessä ja alkoi kotia päin pyöräily.

Puoleen väliin ehdittiin kun taivas selkiintyi uudestaan joten vauhdikasta pyöräilyä vähän pimeämpään paikkaan ja komea korona avautui pään yläpuolella. Lisää saatiin vielä kuvia kunnes taivas oli taas uudestaan pilvessä.

Vihdoin päästiin kotia lämpimään. Kolmelta aamulla ennen nukkumaan menoa piti vielä käydä ulkona katsomassa ja tietysti pilvetöntä ja heikko korona yläpuolella mutta painuin nukkumaan.

Kuvausreissulta kertyneet revontulikuvat.






















tiistai 14. huhtikuuta 2015

Kivikausi 2015 avattu

Tämän vuoden ensimmäinen kivien etsintäretki tuotti heti tuloksia.

Eilen 13.4 päivä aloitettiin vaihtamalla polkupyörään etulokasuoja, edellinen oli näköjään katkennut jäällä kaatumisen seurauksena. Vaihteisto säädettiin kohdilleen ja ketju öljyttiin. Vauhtikahvat laitettiin paikoilleen. Pihakin haravoitiin ja vähän piti syödäkin.

Auringon osittain paistaessa päätettiin lähteä vain pyöräilemään kohti Tyrnävän Murtoa. Menomatkalla alkoi jo vettä ripottelemaan ja silmälaseja käyttävänä näkökyky oli hetkessä sumea. Lasien pyyhkiminen ja pyöräilyn jatkaminen pitämällä sateessa päätä vain alaspäin. Sade oli hetkessä ohi ja sateenkaaren pelkkä pää ilmaantui taivaalle. Tuli vain tunne että tyhjin käsin ei siis tältä matkalta palata. Perille pyöräiltiin ja tarkoituksena oli vain käydä testaamassa tarkkaavaisuutta kivien etsimisen suhteen.

Kohteeksi valittiin erään vedellä täyttyneen vanhan louhoksen ympäristö mikä kesäisin toimii uimapaikkana.

Kiviä katsellessa keliolosuhteet vaihtelivat raekuurosta osittaiseen lumisateeseen ja enimmäkseen vesisadetta.

Silmiin rupesi osumaan graniittipalasia joissa oli parhaimmillaan jopa 1 cm:n mittaisia kvartsikiteitä. Vaatimattomia mutta lopulta kaksi palasta lähti matkaan.

Kotimatkakin suoritettiin osittain vesisateessa joten vaatteet olivat ainakin märät.

Kivet kotona pestiin harjalla ja toki kuvattavahan ne oli, aluksi edes jotenkin.

Vaatimaton alku kaudelle mutta ovatko jo suurimmat tähän asti löytämäni kvartsikiteet tästä "peltojen ja soiden keskeltä". Tiedostonimeksi näytteille laitettiin Kvartsi XX, kuvatekstinä kvartsikiteitä graniitissa.

Näytteen leveys 7 cm.
Kaksi nopeasti otettua lähikuvaa yllä olevasta näytteestä. Ensimmäisen kuvan neljän kvartsikiteen muodostama kvartsikideryhmä on leveydeltään yhteensä 5 mm. Toisen kuvan kuva-alan leveys on 10 mm.


Pienempi palanen ja leveys 5.5 cm.

Kvartsikiteen korkeus 7 - 10 mm  mittaustavasta riippuen. Focus Stackin kuvauksella olisi saatu terävämpää tulosta taaimmaisen kiteen osalta.

Mahdollisesti näitä kiviä tullaan kuitenkin kuvaamaan lisää ja läheltä ja focus stacking menetelmällä.

perjantai 10. huhtikuuta 2015

10.4.2015 Valmistuneet pyörtöhiotut kivet

Neljä päivää näitä kiviä sai pyöritellä. Ensimmäisenä päivänä oli vain aihion sahaaminen ja karkealla työstöllä perusmuotoilu. Pohja tasoitettiin 180 karkealla timanttitahkolla, kunhan muisti kiveä pyörittää jatkuvasti jottei synny kovera kolo.

Toisena päivänä oli aihion piirtäminen ja karkealla tahkolla lähestyminen ja tämän jälkeen pohjan hionta karkeuteen 220 asti. Uusi aihion piirtäminen ja karkeudella 180 lähestyminen niin lähelle että piirretty aihion viiva vielä jäi näkyviin. Neljän kiven pohja hiottiin aina kiillotukseen asti.

Kolmantena ja neljäntenä päivänä oli aihioiden pyöristämistä ja lopulta kiillotus.

11 kiveä oli työn alla joista kaksi epäonnistui.

Ylhäältä vasemmalta lukien.

1. Keltakvartsi, 10 x 14 mm, Oulunsalo.
2. Keltakvartsi, 10 x 14 mm, Oulunsalo.
3. Valkoinen marmori, 15 x 20 mm, Vantaa.
4. Vaaleanvihreä kvartsiitti, 18 x 25 mm, Oulunsalo.
5. Vaaleanvihreä kvartsiitti, 18 x 25 mm, Oulunsalo.
6. Keltainen kvartsiitti, 15 x 20 mm, Oulunsalo.
7. Oranssi marmori, 15 x 20 mm, Helsinki.
8. Graniitti, 18 x 25 mm, Oulunsalo.
9. Graniitti, 18 x 25 mm, Oulunsalo.

Kvartsiitit täytyy joskus puhdistaa ultraäänipesukoneessa joten kuvataan sitten joskus uudestaan.


Viikonloppu taitaa kulua levähtäessä ja ehkä valokuvatessa.