torstai 21. toukokuuta 2015

Uusia kiviä kokoelmaan

Tänään tuli viesti että Oulun yliopiston edustalla olisi kivinäytteitä joita saa ottaa. Meni vain vajaat kaksi minuuttia kun oltiin jo pyöräilemässä kohti yliopistoa.

Pyöräiltymatkan meno - paluu oli 44 km. Pyöräiltäessä tiedostettiin taas että kesää kohti mennään eli liha-ateria tuli syötyä samalla, siis ötököitä riitti. Paluumatkalla tietysti sadekuuro kasteli.

Yhdeksän erilaista näytettä lähti matkaan ja kyllä niillä repun sai painavaksi. Muutama näyte tuli jo kuvattua ja loput näytteet vaativat vähän pientä pienentämistä joten kuvaaminen edessä myöhemmässä vaiheessa. Nämäkin varmasti vielä kuvataan uudestaan.

Kultamalmi Ilomantsin Hattuvaarasta Pampalon kaivoksesta. Kolme lohkaretta lähti matkaan ja tämä yksi kuvattu.

Magnetiittinen rautamalmi Ruotsin Kiirunan Jällivaarasta.

Kuparimalmi Outokummusta.

Nikkelimalmi Nivalan Hituran kaivoksesta.

Spodumeenipegmatiittimalmi Läntän kaivoksesta.

Näiden lisäksi vielä wollastoniittia Lappeenrannasta, vuolukivilohkare Sotkamosta ja kromiittilohkare jossa kämmereriittiä Kemin Elijärven louhokselta ja kaksi lohkaretta Oriveden kultamalmia.

tiistai 12. toukokuuta 2015

Kahden kuvan panoraama mineraalinäytteestä

Kiirettä on riittänyt. Lyhyitä pyöräilylenkkejä suoritettu, asuntoa siivottu ja järjestelty, jääkiekkoa seuraten ym. ym.

Pitkään olen pohtinut makrokuvauksen ja panoraamakuvauksen yhdistämistä. Onnistuisiko? Onko kuvien liitoskohta tarkka? Monia pohdintoja on riittänyt ja lopulta oli ensimmäinen askel otettava.

Kuvattavaksi kohteeksi valittiin tämä Italialainen näyte joka kokonaisuudessaan on tässä.
Rutiilikiteitä, kalsiittikiteitä, vuorikiteitä ym.
Italia. Tuscany, Lucca Province, Apuan Alps, Stazzema, Bottino Mine. (46.16 mm).

Aikaisemmat lähikuvat näyttävät seuraavilta. Kuva-alan leveydet on jäänyt mittaamatta.


Nyt panoraamakuvaus suoritettiin Canon kameralla ja Tamron objektiivilla ja kaikki loittorenkaat olivat käytössä eli loittoa 93 mm. Kamera oli vaakatasossa, pystyyn ei saatu ja siihen vaadittaisiin L-kiinnityslevy joka kiinnitettynä makrokiskoon.

Lopputulos tällä kertaa. Kuva-alan leveys noin 17 mm.

Polttovälin säätämisessä oli omat haasteensa. Aukko oli f/16 ja juuri ja juuri vältettiin kuvan liiallinen pehmeneminen. Terävöittää sai siitä huolimatta reilusti.

Nyt vaakatasossa riitti siis kahden kuvan ottaminen. Joskus hankittava se L-kiinnityslevy.

Tavoitteena olisi focus stacking kuvausmenetelmän yhdistäminen panoraamakuvaamiseen mutta tähän jo tarvitaan reilusti enemmän tarkkoja kameran liikuttamismahdollisuuksia ilman ylimääräisiä liikehdintöjä. Alkuun toki riittäisi yksi makrokisko lisää jolla säädetään etäisyyttä kuvattavaan kiveen ja tämän makrokiskon alla sivuttais-suunnassa liikkuva makrokisko.
 Pitäisi onnistua liikuttamaan kameraa ylös ja alas ja nyt ei puhuta jalustan keskiputken liikuttamisesta. Tämän lisäksi sivuttais-suuntainen liikuttelu sekä mahdollisuus etäisyyden liikuttamiseen ja sitten vielä kameran asettaminen pystyasentoon.
 Siinä sitä tavoittelemista mutta lopputulos saattaisi olla tavoittelemisen arvoinen sitten joskus. Ensimmäinen askel vasta otettu.

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Savukvartsikidelöytö Tyrnävältä

Ympäristöä on jaksanut tutkia. Päivittäin pyöräilyä kertynyt noin 25 km.

23.4.2015 löydettiin Tyrnävän Murrosta sellainen graniittipalanen jossa kvartsikiteiden peittämiä juonia onkaloineen. Kivi ei päällisin puolin hääviltä näyttänyt mutta taskuun meni.

Kotona kivi laitettiin puhdistumaan veteen jossa oksaalihappoa. Puhdistuksen jälkeen kiven tarkastelua mikroskoopilla ja kauniita pieniä kiteitä ja sikeröitä havaittavissa.

Kivestä löytyi myös ehjä savukvartsikide, ainoastaan kärki näkyvissä.

Kiven yksityiskohtia kuvattiin ensin mikroskooppiokulaariobjektiivilla ja kaikilla loittorenkailla varustettuna eli focus stacking tekniikalla. Kuvia kertyi muutama sata.

Kuvien pinoaminen ilmaisella CombineZP ohjelmistolla ei sitten onnistunutkaan eli ei suostunut toimimaan käyttöjärjestelmässä windows 8.1 ja tähän löytyi myös vahvistus nettiä selailemalla. Ei auttanut yhteensopivuustila, ei ohjelmiston poistaminen ja uudelleenasennus joten poistettiin koko ohjelmisto.

Vaihtoehdot ovat maksullisia joten ei tähän hätään.

Toinen vaihtoehto on maksuton eli Tamron-objektiivi käyttöön ja kaikki loittorenkaat paikalleen eli yhteensä 93 mm loittoa ja tyytyminen vähän kehnompaan kuvanlaatuun.

Kiven leveys 7 cm. Näkyvän savukvartsikiteen kärjen pituus 0.60 mm. Keskellä kaksi kuvaa samasta kideryhmästä ja ryhmän leveys noin 5 mm. Savukvartsikiteen vieressä olevan kideryhmän leveys noin 3 mm.

Eilen 24.4 löydettiin vieläkin suurempi savukvartsikide. Kide oli maasälvässä olevassa kolossa. Kenties maasälpä ollut kiteinen mutta hajonnut. Savukvartsikide oli kuitenkin ilman kärkeä eli kasvultaan rajoittunut. Kiteen leveys on 8 mm ja korkeutta 10 mm. Lopulta kiteentynkä irrotettiin maasälvästä. Ei häävin näköinen joten tuskin kuvataan mutta tallessa pidetään.

Graniittipalasesta jos jaksaa edelleen yksityiskohtia kuvata niin lisätään niitä sitten tähän tekstiin.

26.4.2015
20:00

Kvartsikideonkalo graniitissa, kuva-alan leveys 6 mm.

Yllä olevassa taaimpana oleva sikerö tarkennettuna ja kuvattuna. Kuva-alan leveys 4 mm.

Savukvartsikide vähän paremmin kuvattuna eli kuvanlaatu sallii kuvan suuremman koon.

Yksittäinen savukvartsikiteen tynkä maasälvässä kännykällä kuvattuna.

15.5.2015
8:13
Graniittipalanen lahjoitettiin yhdelle kiviharrastajalle. Toivottavasti vielä vastaavia näytteitä tulee vastaan.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Maasälpäkidelöytö Tyrnävältä

Eilen suoritettiin reilun viiden tunnin ulkoilu. Pyöräiltyä tuli samalla noin 35 km. Tietysti kiviä piti myös katsella useilta hakkuualueilta ja ulkoilun tuloksena yksi kivi lähti matkaan.

Matkaan lähti suurin maasälpäkide mitä tähän asti olen löytänyt siis sellainen jossa kidepinnat ovat nähtävissä. Maasälvän laji on Kalimaasälpä. Kaunis oranssinpunertava väri kun kiteen sisälle valoa osoittaa, toisaalta vaikuttaa siltä että vain pinta oranssi ja sisus vaaleata ja harmaata. Kiteen koko on 8 cm leveä ja korkeutta 5 cm. Syvyys kivellä 9 cm. Neljä selkeää kidepintaa havaittavissa.

Lohkareessa oli karkearakeista maasälpää ja kvartsia. Ilmeisesti muitakin isompia maasälpäkiteitä saattaisi tulla vastaan. Vaikuttaa siltä että maasälpä on saanut rauhassa kiteytyä juoniin. Myöhemmin kvartsi on täyttänyt juonet ja peittänyt maasälpäkiteiden kärjet. Tässäkin tapauksessa kvartsi on sitten irronnut maasälvän kidepintoja myöten kiteen ulkoasun paljastaen.

Myönnetään nyt että havainto tästä kiteestä on tehty jo lähes kolme vuotta sitten. Lopulta tehtiin rohkea päätös ja korjattiin kide parempaan talteen. Työkaluina oli kivikautiset menetelmät eli toisella kovemmalla kivellä ympäriltä hajoitettiin isäntäkivi.

Kalimaasälpäkide. Suomi. Tyrnävä, Murto. (Leveys 8 cm, korkeus 5 cm).
Maasälpäkide vielä alkuperäisessä isäntäkivessään kiinni.

1.5.2015
15:50

Tänään tuli tällainen Kalimaasälpäkide vastaan. Tiedostonimeksi laitettiin maasälpäkide ja kuvatekstiksi Kalimaasälpä.
 Leveys 5 cm, korkeus 4 cm ja syvyys 3 cm.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

17.4.2015 heikko revontulinäytelmä

Revontulimittarit huusivat punaisena joten liikkeelle oli lähdettävä.

Pääpaino oli tällä kertaa kuitenkin kuvaamisen opettelemisessa. Tavoite oli että opitaan kuvaamaan sellaisella tarkennuksella että etualan kohde ja horisontti tähtineen on kuvassa tarkkaa.

Kello taisi olla illalla 19:30 kun pyörämatka aloitettiin. Tupoksen kautta kierrettiin ja ensimmäinen etappi oli Oulunsalon hiekkamontut. Taivas oli yläpuolella vielä pilvetön ja pilviä ympärillä. Hiekkamontulla liikkuen yksi keltakvartsi löytyi ja matkaan lähti.

Ensimmäinen harjoittelukuvasarja otettiin ja ihan hyvin onnistui vaikka ei täysin nappiin onnistunut etenkin kun kotona kuvia suurennettuina tarkasteli.

Ilta hämärtyi, kivien värejä ei enää erottanut joten suunnattiin kohti Papinjärven rantaa. Taivas oli jo pilvessä. Papinjärven rannalta kuitenkin erotti pilvettömän jakson lipuvan kohti kuvauspaikkaa.

Kaksi tuntia siinä ympyrää kävelin ja tuuli oli normaalia voimakkaampaa ja kylmä meinasi tulla. Puolen yön jälkeen taivas alkoi olemaan lähes pilvetöntä vaikka väliin pieniä pilvilauttoja esiintyi. Revontulet tulivat kuitenkin näkyviin ja pahimmoilleen pään yläpuolella olevalla linjalla joten kuvaussuunnissa ei paljon valinnanvaraa ollut.

Himmeät olivat revontulet ja taivaskin yllättävän kirkas. Reilusti herkkyyttä nostaen jotakin kuitenkin saatiin taltioitua ja koronaa myös esiintyi.

Tarkennettiin muutamien kuvien jälkeen objektiivi noin 6 metrin etäisyydellä olevan pyörän tarakan heijastimeen ja hämmästyin kun säätömerkki osui tarkasti ääretön merkin kanssa linjaan. Tähteen tarkennettaessa merkistä jäätiin vajaaksi puoli pykälää joten rohkeasti takaisin merkin kanssa linjaan. Pohdiskelin siinä että onko jo kysessä se ns. hyperfokaalisen tarkennuksen huomioon ottava "tarkennuskohta".

Mutta menipä mahtavaksi kuvaaminen tämän jälkeen eli noin 6 metristä eteenpäin tähtiin kaikki oli tarkkaa. Toki korkea herkkyys vähän suttasi mutta ei häiritsevästi ja kuvankäsittelyllä kohinaa saatiin pois kuvanlaadun liikaa pehmenemättä.

Tunti vierähti kuvatessa ja sitten oli taivas pilvessä ja alkoi kotia päin pyöräily.

Puoleen väliin ehdittiin kun taivas selkiintyi uudestaan joten vauhdikasta pyöräilyä vähän pimeämpään paikkaan ja komea korona avautui pään yläpuolella. Lisää saatiin vielä kuvia kunnes taivas oli taas uudestaan pilvessä.

Vihdoin päästiin kotia lämpimään. Kolmelta aamulla ennen nukkumaan menoa piti vielä käydä ulkona katsomassa ja tietysti pilvetöntä ja heikko korona yläpuolella mutta painuin nukkumaan.

Kuvausreissulta kertyneet revontulikuvat.